Alussa minulle oli selvää vain se, että minun tulee välttää suunnittelussa yleisöni aliarviointia. Itse asiassa, uskon lapsiyleisön olevan avoimen rehellisessä mielipiteen ilmaisussaan mahdollisesti jopa aikuisia haastavampi.
Produktion alkuvaiheessa kokoonnuimme ohjaajan ja lavastajan kanssa säännöllisiin palavereihin, joissa pohdiskelimme minkälaisen Saapasjalkakissan me haluamme tehdä, ja pyörittelimme erilaisia ideoita sen toteutuksesta. Näiden palaverien aikana minulle hahmottui, että se, mikä tästä esityksestä tekee nimenomaan lastenteatteria, on esityksen tarina. Alkoi tuntua siltä, että teen asioista liian vaikeita miettiessäni minkälaisin silmin lapset esityksen ja sen puvustuksen näkevät – minähän en voi sitä kuitenkaan tietää!
Lapsille suunnattujen tarinoiden maailmat ovat usein visualisoitu karnevalistisen räikeiksi. Mielestäni ne ylläpitävät stereotyyppistä käsitystä, ja syyllistyvät juuri lasten maun aliarvioimiseen. Päätin siis unohtaa suunnittelussa koko "lastenteatterin", ja tehdä työni intuitiooni luottaen, noudattaen samoja laatu- ja tyylivaatimuksia, joita työlleni muutenkin asetan.
Käytän mielelläni puvustuksissa erilaisia materiaaleja, joita ei perinteisesti käytetä vaatetuksessa. Teatterivaatteen on toki oltava käytännöllinen, sen tulee kestää läpi harjoitus- ja esityskauden, esiintyjän pitää pystyä liikkumaan siinä (yleensä), ja mielellään sitä pitää myös pystyä huoltamaan. Silti teatterivaate esiintymisasuna mahdollistaa sen, että siitä voi tehdä arkivaatteesta poikkeavan taideteoksen.
Käytän mielelläni puvustuksissa erilaisia materiaaleja, joita ei perinteisesti käytetä vaatetuksessa. Teatterivaatteen on toki oltava käytännöllinen, sen tulee kestää läpi harjoitus- ja esityskauden, esiintyjän pitää pystyä liikkumaan siinä (yleensä), ja mielellään sitä pitää myös pystyä huoltamaan. Silti teatterivaate esiintymisasuna mahdollistaa sen, että siitä voi tehdä arkivaatteesta poikkeavan taideteoksen.
Tätä puvustusta tehdessäni olen muotoillut mm. tapetista hameita ja viittoja, sekä juuttikankaasta kruunuja ja liivejä. Ihan kaikkia ideoita ei yhden produktion puitteissa saa aina toteutettua käyttökelpoisiksi asti, mutta jonkinlaisen jäljen nämä kokeilutkin jättävät lopulliseen toteutukseen.
Saapasjalkakissan pukusuunnittelu on ollut minulle antoisa kokemus. Valmiiseen käsikirjoitukseen perustuva esitys on ollut piristävää vaihtelua nykyteatteripainotteisissa produktioissani, sillä olen kokenut erilaisten roolihahmojen tutkimisen hyvin inspiroivaksi. Miten suuri merkitys vaatteilla onkaan siinä, minkälaisena kukin hahmo herää eloon!
Saapasjalkakissan pukusuunnittelu on ollut minulle antoisa kokemus. Valmiiseen käsikirjoitukseen perustuva esitys on ollut piristävää vaihtelua nykyteatteripainotteisissa produktioissani, sillä olen kokenut erilaisten roolihahmojen tutkimisen hyvin inspiroivaksi. Miten suuri merkitys vaatteilla onkaan siinä, minkälaisena kukin hahmo herää eloon!
Antoisasta kokemuksesta saan kiittää myös mahtavaa työryhmää: esiintyjiä, jotka mukisematta ovat vastaanottaneet kutittelevatkin vaatteet, ja erityisesti ohjaajaa sekä lavastajaa, joiden kanssa alun suunnittelupalaverit sujuivat hedelmällisessä yhteishengessä!
Petra Sevon - Puvustaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti