7 vuotta viimekerrasta lavalla

Olin käymässä Helsingin Kellariteatterilla marraskuussa 2013, kun eteisessä Jukka Heiskanen pyysi minua sivummalle ja kysyi voiko jutella hetken. Kun Jukka kertoi ohjaavansa Saapasjalkakissan Malmitalolle, olin heti varma, että hän kysyy minua esityksen tuottajaksi. Hämmästyksekseni Jukka pyysikin minua näyttelemään esitykseen kolmea sivuroolia. Suostuin välittömästi ja aloin vasta sitten miettimään, miten saisin harjoitukset sovitettua kalenteriini.


Minä olen 31-vuotias aulapalvelutyöntekijä Teatterikorkeakoulusta ja vastaan työpaikallani infopisteen hoitamisesta ja lippujen myymisestä Teatterikorkeakoulun esityksiin. Koulutukseltani olen teatterituottaja. Olen valmistunut kulttuurituottajaksi 2011. Päivätöiden lisäksi aikani menee 3-vuotiaan poikani kanssa puuhaillessa, joten en ole ehtinyt harrastamaan teatteria kunnolla moneen vuoteen. Lavalla en ole ollut sitten vuoden 2006, joten olen todella innoissani päästessäni pitkästä aikaa esiintymään.


Lukuharjoitusten jälkeen joulukuussa tajusin, että olen mukana jossain sellaisessa, jota olen tietämättäni kaivannut pitkän aikaa. Sain vahvistuksen tunteelleni ensimmäisten varsinaisten harjoitusten jälkeen tammikuussa, kun treenien jälkeen oloni oli todella innostunut. Ymmärsin, että tätä olin kaivannut, lavalla oloa ja heittäytymistä!


Kiinostuin teatterista ollesani lukion ilmaisutaidon kursseilla ja lukion jälkeen hain mukaan Kellariteatterin toimintaan. Siellä sain kokeilla kaikkea mikä liittyi teatteriin, esiintymisestä vessojen pesemiseen. Kiinnostuin myös tuottamisesta eli teatteriesityksen käytännön asioiden järjestämisestä. Pääsin kouluun opiskelemaan tuottamista ja onnekseni myös kysyntää tuottajista oli paljon, joten pääsin heti kouluaikanani tekemään käytännön harjoitteluita. Unohdin kuitenkin yhden asian: välillä täytyy pitää hauskaa ja toteuttaa omia unelmiaan. Olin unohtanut irroitella, enkä muistanut kuinka hauskaa yhdessä tekeminen voi olla, joten tämä mahdollisuus tehdä teatteria hyvällä porukalla, on minulle korvaamattoman tärkeä!


Haluan kiittää Jukkaa siitä mahdollisuudesta ja luottamuksesta, että pyysi minua mukaan tähän esitykseen. Yhdessä on hyvä tehdä ja tämä tuntuu just nyt parhaalta.



-Aapo Juusti, näyttelijä

Saapasjalkakissa-blogin matka alkaa

Kirjoittaessani tätä blogiavausta mietin tämän matkan alkupistettä ja määränpäätä. Ensin hetkeä jona ensimmäistä kertaa haaveilin ohjaamani esityksen olevan juuri Saapasjalkakissa. Sitten niitä iltoja ja aamuja tulevassa keväässä, jolloin valmista esitystä tulemme esittämään. Jossain näiden pisteiden välissä olemme nyt.

Olemme pitäneet työryhmän kanssa viidet kohtausharjoitukset ja treeniprosessi on aluillaan – yhteensä harjoituksia tulee olemaan n. neljäkymmentä. Tätä ennen olemme kuitenkin jo  palaveeranneet esityksen tuotannosta, puvustuksesta, lavastuksesta ja musiikista. Lisäksi on valittu käsikirjoitusversiota, luotu aikatauluja ja ohjaussuunnitelmaa, koottu työryhmää, selvitetty näytelmän tekijänoikeuksia ja sovittu yhteistyöstä Malmitalon ja Metropolia AMK:n välillä.

Aloitin sähköpostieni selaamisen. Halusin selvittää kuinka kauan aikaa on kulunut ensimmäisistä Saapasjalkakissaan liittyvistä sähköposteista. Olin yllättynyt siitä, että ensimmäisestä Malmitalolle lähetetystä viestistä oli vierähtänyt melkein vuosi aikaa. Miksi yllätyin? Pitäisihän minun varsin hyvin tietää, että esityksen valmistaminen vie aikaa. Ennen kirjoittamisen jatkamista mietin kysymystä: ovatko tällaiset asiat kaikille itsestäänselvyyksiä? Tuskin.

Tämä blogi on perustettu, jotta katsojalla olisi halutessaan mahdollisuus syventyä esityksen valmistamisen maailmaan joko ennen tai jälkeen katsomiskokemuksen. Työryhmän jäsenet kirjoittavat vuorollaan aiheista, jotka heitä kiinnostavat. Koska kirjoittajia on yhtä monta kuin tekijöitä ryhmässä, sekä tyyli että sisältö vaihtelevat kuvista tekstiin, harjoitustunnelmoinnista roolihenkilöiden kuvaukseen. Toivomme, että blogi tarjoaa mielenkiintoista sisältöä kaiken ikäisille lukijoille riippumatta siitä, onko teatterin tekeminen heille tuttua tai ei.

Tervetuloa Saapasjalkakissan matkaan!

- Jukka, ohjaaja